Sinebrychoffin suku tuli aikanaan Suomeen Venäjältä ennen kuin perusti panimon, jonka sittemmin myi maailmalle.

Pjotr Skeptinovia ei kiinnostanut suomalainen teollisuushistoria, Sinebrychoffin puisto sattui olemaan hyvä kohtaamispaikka.

Lapset leikkivät nurmikolla, vanhemmat katselivat päältä. Puiden alla haalariasuiset opiskelijat siemailivat Koffia tölkistä.

Hilkka Minerva istui Pjotrin viereen penkille.

Hilkka oli pyytänyt FSB:n paikallisosaston päälliköltä palvelusta: nainen halusi päästä Boris Gigolovista eroon. Pjotr oli luvannut järjestää asian, eikä siitä ollut yhtään ylimääräistä vaivaa.

Suojelupoliisi oli ilmoittanut, että kyseinen agentti on ei-toivottu. Borikselle olisi tullut joka tapauksessa lähtö maasta, mutta Hilkka ei tiennyt sitä. Nyt poliitikko oli palveluksen velkaa.

Pjotr pyysi Hilkkaa antamaan lukulasinsa. Hilkka ojensi kotelon, ja Pjotr antoi toisen takaisin.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja saisi käyttää lukulaseja kokouksissa. Silmien räpsäyttäminen aktivoi kamera, joka sijaitsi linsseissä.

Erityisesti Pjotria kiinnosti EU:n huippukokousten asialista, josta pääministeri informoi valiokuntaa etukäteen.

Joka perjantai Hilkka saisi katsoa, minkä ravintolan Hesarin Nyt-liite oli arvioinut. Kyseisen ravintolan naistenhuoneesta löytyisi silmälasikotelo.

Jätä vanhat lasit ja ota uudet mukaan, neuvoi Pjotr.