Aurinko laski Keilalahden toimistotornien taakse ja värjäsi markkinatalouden paraatipaikan punaiseksi. Ihmiset yrittivät olla hauskoja, mutta maailman huumorintaju oli parempi.

Pouilly Veivar ei heittäytynyt maailman vietäväksi vaan muokkasi siitä mieleisensä. Saman hän oli tehnyt vartalolleen, jota juoksutrikoot myötäilivät.

Lapinlahti jäi taakse, Hietaniemen uimaranta lähestyi. Siellä treenatuilla oli tapana esitellä tuloksiaan.

Pouilly päätti näyttää Hietsun fitness-kissoille, millainen on tosinainen. Bikinit paljastivat lähes kaiken, mutta huomiota oli mahdollista saada muutenkin.

Keinahtelevat askeleet kuljettivat läpi hiekkarannan. Miesten päät kääntyivät mukana kuin tenniskatsomossa, eikä uimarannalla ollut sen hetken kuin yksi nainen.

Pouilly oli tyytyväinen suoritukseensa ja siihen, että kaikki eteni suunnitelmien mukaan.

FlexMoral-konsulttitoimisto oli saanut julkisuutta ja uusia asiakkaita eduskunnan suuren valiokunnan toimeksiannon ansiosta.

Selvitysmiehen työ oli helppo, sillä loppuraportin tulokset olivat tulleet annettuina. Tärkeintä oli huolehtia siitä, että tiedot eivät päätyneet urkkijoille ennen aikojaan.

Loppuraportti julkistettaisiin huomenna, mutta Suojelupoliisille oli järjestetty muuta puuhaa.

Yksi henkilökohtainen tavoite oli vielä toteutumatta, pohti Pouilly. Silloin käsivarsinauhaan kiinnitetty puhelin vastaanotti viestin:

Nähdään 10 min kuluttua Hietsussa hautausmaan portin luona.

Penny Wartiaista katsoi peilistä pandakarhu: kasvot olivat vitivalkoiset ja silmänaluset mustat. Se oli Ihanelman ja Aarteen ansiota. Kaksoset suostuivat nukkumaan ainoastaan liikkuvissa vaunuissa.

Jacques Pyrcyr kehotti nukkumaan. Oli hänen vuoronsa lähteä vaunulenkille. Kaksosten äitiä ei tarvinnut kahta kertaa käskeä.

Jacques puki Ihanelman ja Aarteen ja nosti lapset vaunuihin. Ennen ulko-oven kolahdusta Penny oli nukahtanut makuuhuoneessa.

Kaksosvaunujen saaminen alas hissittömän talon kolmannesta kerroksesta edellytti oikeaa tekniikkaa.

Jacques painoi vaunujen aisan alas, jotta etupyörät nousivat ilmaan. Portaat tultiin alas takapyörien varassa yksi askelma kerrallaan. Ulko-ovesta piti peruuttaa, sillä muuten jättivaunujen kanssa ei päässyt ulos.

Jacques oikaisi Väinämöisen puiston läpi Hietaniemenkadulle. Sen päässä vaivannäkö palkittiin.

Pouilly katsoi vaunuihin ja sanoi: Sinä teet kauniita lapsia, mutta ei yhden miehen tarvitse koko maailmaa täyttää. Jacques totesi, että aina voi yrittää.