JK 3. / 19. osa

Käsi pyyhkäisi päälakea vanhasta muistista, mutta hiukset olivat jättäneet huipun. Kihara tukka kasvoi edelleen hörökorvien yläpuolella ja takaraivolla.

Selän takana Suomen pääministeriä kutsuttiin Pelle Hermanniksi.

Launo Matomäki istui Valtioneuvoston linnassa Senaatintorin laidalla, mutta ajatukset karkasivat Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin.

Parempi palkka, loistavat edut, vähemmän töitä. Eikä päätöksissä tarvinnut huomioida poliitikon kahta suurinta riesaa eli kansaa ja mediaa.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Hilkka Minerva keskeytti pääministerin valveunet.

Hilkka toivotti STT:n ja Vantaan Sanomien kesätoimittajat tervetulleeksi tilaisuuteen. Hän oli ilahtunut siitä, että myös Suojelupoliisi kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan.

Tilaisuus eteni niin, että ensin selvitysmies Pouilly Veivar esitteli raporttinsa pääkohdat. Sen jälkeen raportti luovutettiin pääministerille, joka käyttäisi puheenvuoron. Loppuun oli varattu aikaa kysymyksille.

Pouilly keinahteli puhujakorokkeelle.

Launon silmät keskittyivät punaisiin huuliin ja vartalon linjoihin, eikä aivokapasiteettia enää riittänyt korville. Se ei haitannut, koska oman kommentin sai lukea toisten kirjoittamista papereista.

Pouilly piti etuoikeutena sitä, että oli saanut laatia raportin. Hän koki työnsä palvelukseksi isänmaalle.

Demokratia on rikki, totesi selvitysmies, se pitää korjata.

Kansanvalta ei toteutunut nykyisessä parlamentaarisessa järjestelmässä. Eduskunta edusti kansaa, mutta se oli liian suuri. Kansan tahto ei kirkastunut kahden sadan kansanedustajan keskuudessa.

Tarvittiin kansan eli eduskunnan kiteytymä: se oli suuri valiokunta, joka alkaisi ohjata lainsäädäntöprosessia.

Suuri valiokunta antaisi toimeksiannot säädettävistä laeista pääministerin johtamalle hallitukselle. Lait valmisteltaisiin edelleen siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuului.

Valmistelun jälkeen pääministeri esittelisi lait suurelle valiokunnalle. Se päättäisi, mitkä lait viedään eduskunnan hyväksyttäviksi.

Pouilly korosti, että uudistuksen ansiosta parlamentaarinen työskentely tehostuu ja lainsäädännön laatu paranee. Siitä hyötyvät niin kansalaiset kuin elinkeinoelämä ja hallinto.

Jalmari pudisteli päätään. Kukaan täysjärkinen pääministeri ei tukisi tuollaista ehdotusta.

Pouilly ojensi raportin pääministerille, joka kiitti selvitysmiestä hyvästä työstä. Launo totesi, että harvoin ehdotukset olivat näin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia.

Pääministerin mielestä parlamentarismia piti kehittää juuri tähän suuntaan.

Jalmari kysyi nuoremmalta kollegaltaan Jacques Pyrcyriltä, mitä ihmettä juuri äsken tapahtui. Jacques ei tiennyt, mutta sanoi, että siitä pitää ottaa selvää.

Advertisement

JK 3. / 6. osa

Japanilaisturistit kuvasivat suomalaisella torilla venäläisen keisarin patsasta. Kun kuvat oli otettu, opas paimensi lauman liikkeelle ja pysäytti sen tuomiokirkon ovelle.

Pääministerin virkahuoneen ikkunoista näki Senaatintorille.

Turistiryhmä on hallittava kokonaisuus, pohti Launo Matomäki, toisin kuin yhteiskunta. Suomessa ei saanut mitään aikaiseksi, koska änkyrät ja edunvalvojat ampuivat kaikki tolkulliset ideat alas.

Pääministeri oli ollut virkakautensa alussa unelmatyössä, nyt häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Hiukset pakenivat otsalta, ja motivaatio oli valahtanut silmäpusseihin.

Hilkka Minerva olisi tuntenut sääliä, jos olisi kyennyt siihen, mutta hän näki vain mahdollisuuden. Pääministeri oli väsynyt työhönsä, puolueeseensa ja maahansa.

Käsi laskeutui Launon olkapäälle.

Pääministerin saavutusten arvoa ei ymmärretty, mutta historiankirjoitus korjaisi asian, sanoi Hilkka. Launo myönsi näin olevan, mutta se ei tällä hetkellä lohduttanut.

Hilkan mielestä kannatti luoda hyvät olosuhteet odotusajaksi. Ajatus oli käynyt Launon mielessä, mutta mitään sopivaa ei ollut tarjolla.

Miltä kuulostaisi paikka Euroopan keskuspankin johtokunnassa? kysyi Hilkka. Palkka oli suurempi ja työmäärä pienempi kuin pääministerillä. Luontoisedut olivat omaa luokkaansa.

Launo tiesi, että seuraavalla nimityskierroksella oli Suomen vuoro saada edustaja johtokuntaan, mutta se tapahtuisi neljän vuoden kuluttua. Kenelläkään johtokunnan nykyjäsenellä ei myöskään ollut erohaluja.

Se asia voitiin Hilkan mukaan järjestää. Launo voisi siinä tapauksessa tukea selvitysmiehen ehdotusta. Kaksikko kätteli, ja Hilkka lupasi laittaa pyörät pyörimään.