• Tietoa blogista
  • Hahmogalleria
  • Alkukertomus
    • 1. Oppitunnit
    • 2. Kasvutarina
  • 1. jatkokertomukset
    • 1. Pouilly Veivar
    • 2. Kulmahuone
    • 3. Pouilly ja minä
    • 4. Hääpari
    • 5. Myntholmen
    • 6. Synnytys
    • 7. Jacqueline
    • 8. Malediivit
    • 9. Kysymys
    • 10. Petos
    • 11. Polttarit
  • 2. jatkokertomukset
    • 1. Stockmann
    • 2. Vakooja
    • 3. Kilpailija
    • 4. Listautumisanti osa I
    • 5. Listautumisanti II
    • 6. Pari suhdetta
    • 7. Ministeri
    • 8. Rekrytointeja
    • 9. Uusia alkuja
    • 10. Julkistuksia
    • 11. Yövirkut
    • 12. Muutoksia
    • 13. Suhteessa
    • 14. Avustajat
    • 15. Putoamisia
    • 16. Sitoumuksia
    • 17. Tapaamisia
    • 18. jakso
    • 19. jakso
    • 20. jakso
    • 21. jakso
    • 22. jakso
  • Ainikki-jatkokertomukset
    • 1. Ainikki
    • 2. Ainikki
    • 3. Ainikki
    • 4. Ainikki
  • 3. jatkokertomus
  • 4. jatkokertomus
  • Sukelluspallo

Opportunistin tukipiste •

~ Huikea fiktiivinen jatkokertomus, joka yhdistelee veijariromaania, trilleriä ja saippuaoopperaa.

Opportunistin tukipiste •

Category Archives: Sardina Feikkilehti

JK 3. / 16. osa

10 lauantai Tam 2015

Posted by Mikko Taivainen in Jalmari Kahle, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Baana kulki reilun kilometrin matkan Kiasman kulmilta Ruoholahteen. Vanha ratakuilu oli löytänyt uuden elämän kevyen liikenteen väylänä.

Julkkiskaunotar Sardina Feikkilehti katseli aikansa kuluksi katukorista. Jos askelvirheet jätti huomioimatta, peli oli kohtuullista.

Sardina ei miettinyt, miksi Maikki Ripsivuo oli lähtenyt. Suhde olisi joka tapauksessa mennyt kiville tulevan tempauksen vuoksi. Lehtien otsikot olivat parasta, mitä huomiosta nauttiva tiesi.

Korvanappiin tuli tieto, että kohde oli tulossa, joten Sardina lähti liikkeelle. Kaksi hupparihemmoa pysäytti naisen ja kävi käsiksi. Apua! huusi neito hädässä.

Suojelupoliisin ylietsivä Jalmari Kahle oli vapaalla. Vaimo oli lähettänyt sauvakävelylle, koska navan etäisyys selkärangasta kasvoi vauhdilla.

Jalmarin mielestä Agents-yhtye oli sopiva ääniraita lenkille. Esa Pulliaisen kitarasoundi osui suoraan sieluun.

Avunhuuto katkaisi tunnelmoinnin. Jalmari otti napit korviltaan ja käski ahdistelijoita lopettamaan. Se ei sopinut hupparihemmojen suunnitelmiin.

Kaksikko tiedusteli, mitä punkero aikoi tehdä asian hyväksi. Lopettaa asiattoman toiminnan, kertoi Jalmari. Sun kannattaa lyllertää Burger Kingiin, siellä on avajaistarjouksia, neuvoi toinen.

Jalmarin kiertopotku lähti rennosti ja nopeasti, kuin piiska. Sanaseppo ei ehtinyt väistää, ja potkaisevan jalan sääriluu osui reisilihakseen.

Hupparipää huusi ja alkoi hypellä yhdellä jalalla. Kiinnostus matsin ottamiseen katosi, ja toverin oli pakko taluttaa puujalka pois paikalta.

Sardina hyppäsi sankarin kaulaan. Jalmari kehotti rauhoittumaan, sillä viranomainen oli tehnyt velvollisuutensa.

Valokuvaaja Armas Karjuhaaskala kuvasi tapahtumia ratakuilun yläreunalta. Ammattilainen olisi voinut ottaa teknisesti parempia kuvia, mutta lukijat pitivät huonoa laatua aitouden takeena.

En uskalla kävellä yksin kotiin. Voitko saattaa? pyysi Sardina.

Jalmari muistutti, että aamulla piti käydä poliisiasemalla tekemässä rikosilmoitus. Sardina hymyili hymyä, joka tarttui miehen pyöreisiin poskiin.

Sardina asui One Pint -olutravintolan yläkerrassa Ruoholahden kanavan rannalla. Hän vaati, että saisi tarjota oluet. No jos yhdet, myöntyi Jalmari.

Jalmari nautti seurasta, mutta totesi lopulta, että oli aika lähteä kotiin. Illan ei tarvitse vielä päättyä, huomautti Sardina, joka lupautui keittämään kahvit asunnollaan.

Tarjous oli houkutteleva, mutta Jalmari kieltäytyi kutsusta. Tapana kun oli juoda kahvia vain oman puolison kanssa.

Jalmari saattoi neidon rapun alaovelle ja piti sitä auki. Sardina kääntyi ja suuteli suulle.

Kanavan toisella rannalla Armas painoi kameran laukaisinta. Tästä tuli huippukuva, juuri sellainen jolla lehtiä myytiin.

Advertisement

JK 3. / 13. osa

18 torstai Jou 2014

Posted by Mikko Taivainen in Eros Mannström, Maikki Ripsivuo, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Taksi lähti liikkeelle Museokadun tolpalta. Jarruvalot syttyivät, kun auto hiljensi Mannerheimintien risteykseen. Musta Mercedes-Benz vei Sardina Feikkilehden pois Maikki Ripsivuon elämästä.

Maikki kaivoi matkakortin käsilaukusta ja käveli raitiovaunupysäkille.

Kun toisen jättää taakseen, haikeus tulee lupaa kysymättä mieleen. Maikki muistutti itseään, ettei heillä ollut yhteistä tulevaisuutta. Olisi lapsellista uskoa, että Sardina muuttuisi.

Kyyneleet kastelivat silmät. Ratikkaa odottava töölöläisrouva tarjosi nenäliinan. Kiitos, sanoi Maikki ja pyyhki muistot pois poskiltaan.

Maikki nousi kyydistä Lasipalatsin pysäkille. Hän käveli asematunneliin ja metroon.

Laiturilla sai olla sopivalla etäisyydellä toisista, mutta metrovaunussa yksityisyyden rajoista oli pakkoa tinkiä. Vieressä istuva pukumies yritti viritellä keskustelua ja kalastella puhelinnumeroa.

Maikki kaivoi kookkaat aurinkolasit käsilaukustaan. Vahvemmaksi varmuudeksi hän sujautti napit korville ja valitsi soittolistalta Florence and the Machinen. Kuulokkeissa alkoi soida “Cosmic love”.

A falling star fell from your heart and landed in my eyes…

“Kalasatama, Fiskehamnen”, kertoi kuulutus. Ovet aukenivat avaamatta, liukuportaat kuljettivat kävelemättä.

Eroksen yöjuoksukoulu sijaitsi Parrukadun varrella. Ohjatut tunnit olivat ohi, mutta vetäjä oli salilla tekemässä omaa treeniään.

Maikki pysähtyi rakennuksen eteen ja hengitti muutaman kerran syvään. Hän avasi oven ja astui sisään.

Eros tervehti tulijaa käsiseisonnasta. Paidaton mies laski otsan hitaasti maahan ja sitten punnersi kädet takaisin suoraksi. Veri virtasi olkapäiden, käsivarsien ja selän lihaksiin, jotka pullistuivat entisestään.

Maikin poskia alkoi kuumottaa, alempana kihelmöi.

Eros ponnisti käsivoimin itsensä ilmaan ja laskeutui jaloilleen. Hän sanoi harjoituksen olevan ohi ja oli aika mennä suihkuun.

JK 3. / 9. osa

02 sunnuntai Mar 2014

Posted by Mikko Taivainen in Hilkka Minerva, Mika Juippila, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Aurinko paistoi työhuoneen ikkunasta suoraan silmiin. Hilkka Minerva pyysi, että sälekaihtimet käännetään kiinni. Henkilökohtainen avustaja Mika Juippila väänsi auringon ulos.

Hilkka siemaili cappuccinoa posliinikupista. Maitovaahdon rakenne ei ollut riittävän silkkistä. Mika vakuutti seuraavalla kerralla olevansa huolellisempi.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja jatkoi naistenlehden selailua. Avustaja kahlasi läpi sähköpostia, kirjoitti puhetta ja vastasi puheluihin. Hilkka pinnisteli, jotta silmäluomet eivät painuneet kiinni.

Pieni käytännön pila piristäisi, ajatteli Hilkka. Lukulasien kotelo putosi lattialle. Kun Mika kumartui ottamaan sitä lattialta, Hilkka otti lukulasien kameralla kuvan pakaroista.

Siinä olisi ihmeteltävää naapurin tiedustelupalvelulle, kun kameran muistikortti puretaan. Noh, leikki sikseen, avustaja saa tilata taksin eduskuntatalon edustalle.

Akuutista puheripulista kärsivä taksinkuljettaja ajoi Brasserie Kämpiin. Matkalla Hilkka harkitsi kuskin kuristamista, mutta tyytyi toteamaan, ettei hiljaisuus ainakaan huonontaisi palvelun laatua.

Hilkka kuittasi matkan veronmaksajien piikkiin ja antoi Kämpin ovimiehen avata oven. Miehet univormuissa olivat seksikkäitä, mutta ovimiehet olivat poikkeus tähän sääntöön.

Vieras oli jo ehtinyt paikalle. Sardina Feikkilehti siemaili sopivasti viilennettyä valkoviiniä pöydässä. Ulkona Espan puistossa opiskelijat joivat auringon lämmittämää valkoviiniä kartonkitölkeistä.

Hilkka tilasi Bollingeria. Ihmettelet varmaan, miksi halusin tavata sinut?

Sardina myönsi kutsun aiheuttaneen ihmetystä, mutta uteliaisuus oli voittanut. Naiset olivat tavanneet juhlissa mutta eivät varsinaisesti tunteneet toisiansa.

Hilkka oli huomannut keskustelukumppaninsa viihtyvän lehtien palstoilla. Viime aikoina oli kuitenkin ollut hiljaiseloa.

Sardina ei ymmärtänyt, miksi hänen tekemisensä kiinnostivat. Missä on pihvi?

Hilkalla oli lähitulevaisuudessa tarvetta julkiselle kohulle. Median ja kansan huomio pitäisi kääntää epäolennaisuuksiin, jotta tärkeät uudistukset voidaan ajaa läpi.

Nyt Sardina alkoi päästä kartalle mutta mietti, miksi hänen pitäisi auttaa.

Hilkka arveli, että Sardina saattoi olla kyllästynyt vaeltamaan varjoissa. Kunnon skandaali palauttaisi takaisin valokeilaan. Kokenut julkisuuden ammattilainen osaisi muuttaa saamansa huomion rahaksi.

Sardina pyysi Hilkkaa kertomaan lisää.

JK 3. / 4. osa

21 sunnuntai syys 2014

Posted by Mikko Taivainen in Kita Vainola, Magnus von Fyrckendorf, Maikki Ripsivuo, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Lähikauppalehti Option vuotuisessa gaalassa liike-elämän ja yhteiskunnan eliitti paistatteli omassa erinomaisuudessaan. Tapahtuma oli niin lähellä glamouria kuin pienessä maassa päästiin.

Gaala oli ehtinyt jo jatkojen puolelle.

Ravintola Tötterön vip-tiloissa pöytiin kannettiin samppanjapulloja, jotka kuitattiin firman luottokortilla.  Suomalaiset rikkaat olivat pihejä, kun kyseessä olivat omat rahat, mutta edustuskulujen kanssa ei köyhäilty.

Ulkona Espan puistossa pussikaljoittelevia paheksuttiin hiprakassa, joka oli kääntymässä humalan puolelle. Pahimman kriitikon smokkipaidan rinnuksilta pystyi lukemaan illan menyyn.

Sardina Feikkilehti kuiskasi Magnus von Fyrckendorfin korvaan, että hänen piti lähteä. Magnus maanitteli jäämään, mutta Sardinalla oli työpäivä ja vaativa pomo.

Viiksisiirreklinikan omistajana Magnus arveli, että tämän kerran voitaisiin joustaa.  Kunpa voitaisiin, sanoi Sardina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto eli Valvira oli aamulla tulossa tarkastamaan Skunktazze-klinikan. Mikäli luvat haluttiin säilyttää, kaiken piti olla tiptop – myös henkilökunnan.

Vastentahtoisesti Magnus hyvästeli Sardinan.

Kaksikko poseerasi ennen lähtöä yhden pusipusikuvan Viihdelehdelle. Sardina kommentoi toimittaja Kita Vainolalle, ettei kihlasormuksia oltu vaihdettu, mutta suhde kukoisti kaikin mahdollisin tavoin.

Kita ei uskonut sanaakaan ja lähti perään, kun Sardina poistui taviksien puolelle. Siellä kumpainenkaan ei tavallisesti viihtynyt, mikä vahvisti toimittajan epäluuloa.

Varjostaja kadotti hetkeksi seurattavan. Katse kiersi salin ympäri, ja Kita näki tutut silikonit syvennyksessä, eikä Sardina ollut yksin.

Et ehtinyt pitkälle, totesi Kita, kenen kanssa juttelet?

Sardina esitteli Maikki Ripsivuon, joka oli työkaveri Skunktazze-klinikalta. Kita oli halunnut yllättää Sardinan toisen miehen kanssa, joten toimittaja lähti metsästämään uutista muualta.

Maikki ei pitänyt salailusta. Se oli Sardinan mukaan välttämätöntä, koska hän oli julkisuudessa Magnuksen naisystävä, mutta se oli pelkkää kulissia.

JK 3. / 2. osa

12 perjantai syys 2014

Posted by Mikko Taivainen in Eros Mannström, Maikki Ripsivuo, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Kasviksiin ja proteiiniin tottunut vatsalaukku oli ihmeissään. Hiilihydraatit ja rasva velloivat ympäriinsä ja etsivät ulospääsyä. Alaspäin vievä tie oli tukossa, joten oli pyrittävä sinne, mistä oli tultu.

Vatsahapot tulivat heittämällä ohi vatsaportista ja korvensivat ruokatorvea.

Eros Mannströmin kasvot vääntyivät irvistykseen, kun hän röyhtäisi. Suuhun palasi pitsantäytteitä, jotka hän nieli uudestaan. Käsi pyyhkäisi otsalle nousseet hikikarpalot.

Coca-Cola helpottaa oloa, arveli Eros. Sokeroitu kasvisuutejuoma sekoittui pitsan ja metrilakun liitosta syntyneeseen mössöön, joka lähti liikkeelle entistä päättäväisemmin.

Eros otti kahdella kädellä kiinni roskakorin reunoista.

Nuorempi konstaapeli Jyry Härkä-Niskala mittaili askeleillaan Iso Roobertinkadun pituutta. Poliisi laski kätensä oksentajan hartian päälle.

On vissiin tullut nautittua vähän liikaa?

Vatsa kramppasi ja lähetti ruoan rippeet takaisin ihmisten ilmoille. Eros huitaisi käden pois olkapäältään.

Vai tällaisella asenteella ollaan liikkeellä, totesi Jyry. Poliisi otti tainnutusaseen vyöltään ja antoi 50 000 voltin tehdä tehtävänsä.

Maikki Ripsivuo ja Sardina Feikkilehti väistivät maassa sätkivää häirikköä, jonka poliisi onnistui taltuttamaan.

Jyry arvioi asiakkaan saaneen tarpeeksi sähköä.

Lihakset alkoivat taas totella, ja Eros pystyi liikkumaan. Poliisi komensi olemaan paikallaan, mutta käsky ei mennyt jakeluun.

Eros näki Maikin pitävän Sardinaa kädestä kiinni. Mies huusi naisen nimeä ja pyrki pystyyn. Poliisi antoi uuden annoksen.

Maikki kiristi tahtia ja puristi Sardinan kättä entistä kovempaa.

Oliko mies tuttu? kysyi Sardina. Maikki myönsi näin olevan, vaikka harkitsi valehtelua. Totuus ei toiminut kaikissa tilanteissa, mutta suhdetta ei voinut rakentaa valheiden varaan.

Maikki kysyi, oliko tämä nyt tässä. Sardina pudisti päätään ja kertoi, että hänkin on temmeltänyt Eroksen kanssa lemmentöissä.

Naiset jatkoivat kävelyään. Poliisi kaivoi käsiraudat esiin.

22. jakso 1/5

30 lauantai Elo 2014

Posted by Mikko Taivainen in Maikki Ripsivuo, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Jalankulkijat väistelivät pysäköityjä autoja. Iso Roobertinkatu oli kävelykatu, mutta autoilla oli sinne asiaa. Kaupat ja ravitsemusliikkeet tarvitsivat tavaraa ja raaka-aineita, ja oven edestä oli lyhin kantomatka.

Maikki Ripsivuo vei Sardina Feikkilehden Café Balzaciin. Maikki tiedusteli, mitä sankarille saisi olla. Sardina ei sellaiseksi itseään kokenut, mutta espresso kelpaisi.

Sardina istui terassille, Maikki meni sisälle tilaamaan.

Aslan Mustafatazze oli varmaan fyysisesti toipunut iskusta, mietti Sardina. Kylki särkisi pari päivää, mutta henkisten vammojen paranemiseen kuluisi pidempi aika.

Karvatohtori tuskin uskaltaisi kannella Magnus von Fyrckendorfille. Bisnesmies tiesi, ettei syyte seksuaalisesta häirinnästä edistänyt yrityksen liiketoimintaa.

Maikki kantoi kahvit ja pullon kuohuvaa pöytään. Hän pahoitteli, ettei bistrosta saanut aitoa samppanjaa, mutta huonokin juoma maistuu hyvässä seurassa.

Voitko avata pullon? pyysi Maikki. Sardina tuki korkin vasenta kämmenpohjaansa vasten ja pyöritti pulloa hitaasti oikealla kädellä.

Kun korkki sihahti, Sardina antoi paineen paeta raosta. Sitten hän nosti pullon pystyyn ja laski korkin pöydälle.

Ei tainnut olla ensimmäinen kerta, kun teit tuon, arveli Maikki. Sardina sanoi, että ensimmäinen kerta sinun kanssasi.

21. jakso 4/6

13 keskiviikko Elo 2014

Posted by Mikko Taivainen in Aslan Mustafatazze, Maikki Ripsivuo, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Kirurgi kävi kiinni sairaanhoitajaan.

Lopeta, sanoi Maikki Ripsivuo. Aslan Mustafatazze totesi, että sitten aikanaan. Nainen yritti kiemurrella, mutta miehen ote piti.

Tarvitsen läheisyyttä, hönki Aslan korvaan. Maikki kehotti hankkimaan koiran. Siitä olisi seuraa ja se olisi yhtä karvainen.

Sardina Feikkilehti tutustui espressokoneen toimintaan käytävän toisella puolella. Hän näki oven raosta Aslanin pyrkimykset.

Joillekin piti opettaa, mitä ”ei” tarkoittaa. Nyt oli oppitunnin paikka.

Sardina käveli heräämöön ja napautti alakoukun ahdistelijan oikeaan kylkeen maksan kohdalle.

Mitä ihmettä, sanoi Aslan ja kääntyi. Kipu iski viiveellä, ja sen jälkeen mies vaipui maahan.

Kiitos muru, sanoi Maikki. Hän huomasi Sardinan tyhjän espressokupin ja kysyi, lähdetäänkö ulos kahville.

Sardina katsoi suuria silmiä ja sai sanotuksi, että se on hyvä ajatus.

20. jakso 2/6

19 lauantai Hei 2014

Posted by Mikko Taivainen in Aslan Mustafatazze, Maikki Ripsivuo, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Karvat peittivät kämmenselät ja puskivat paidankauluksesta ulos. Parrankasvu alkoi silmien alta, ja yhteen kasvaneet kulmakarvat olisivat saaneet bulgarialaisen naiskuulantyöntäjän kateelliseksi.

Sardina Feikkilehden mielestä viiksisiirreklinikkaa esittelevä Aslan Mustafatazze oli loistava keulakuva edustamalleen toimialalle. Karvapalloa voisi hyödyntää markkinoinnissa, koska suomalaiset arvostivat lääkäreitä.

Oli ensimmäinen työpäivä Skunktazze-viiksisiirreklinikan markkinointijohtajana. Naisten kauneuskirurgia oli tuttua omasta kokemuksesta, mutta miehille suunnatut palvelut edellyttivät perehtymistä.

Aslan vei Sardinan operaatiohuoneeseen, jossa sairaanhoitaja Maikki Ripsivuo odotti asiakkaan kanssa. Aslan esitteli Maikin ja kertoi hoitajan olevan korvaamaton. Sardina huomasi poikkeukselliset silmät, joiden tenhoa edes krapula ei pystynyt himmentämään.

Kättelyiden jälkeen markkinointijohtaja palasi omaan huoneeseensa. Hän suunnitteli Movemberiin liittyvää kampanjaa ja viranomaisten lobbausta, jotta viiksisiirteet saataisiin kela-korvausten piiriin.

19. jakso 5/6

24 tiistai Kes 2014

Posted by Mikko Taivainen in Magnus von Fyrckendorf, Sardina Feikkilehti

≈ Jätä kommentti

Kuusisaari heräili omaan tahtiinsa aamuun. Magnus von Fyrckendorf katseli talonsa terassilta Seurasaarenselälle, jossa innokkaimmat melojat olivat jo liikkeellä.

Hovimestari kantoi maitokahvin, kroissantit ja hedelmäsalaatin pöytään. Voisarvet oli voideltu majoneesilla, ja täytteenä oli jäävuorisalaattia, tomaattia, punasipulia ja valkohomejuustoa.

Rauhan rikkoi porttipuhelimen ääni. Hovimestari ilmoitti, että neiti Sardina Feikkilehti oli saapunut. Magnus sitoi aamutakkinsa kiinni ja kehotti noutamaan vieraan.

Magnus oli pohtinut, mitä Sardinan kanssa pitäisi tehdä. Johtopäätös oli saavutettu ja sen mukaisesti toimittaisiin.

Hovimestari ohjasi vieraan terassille. Magnus nousi ylös ja auttoi neitoa tuolin kanssa. Sardina kiitti avusta ja varmisti, ettei antelias kaula-aukko jäänyt huomaamatta.

Miksi kutsuit minut tänne? kysyi Sardina.

Magnus oli järjestänyt tapaamisen, koska hänellä oli kysyttävää. Haisunäätäviiksien kunnia oli palautettu, ja viiksisiirreklinikka teki hyvää tulosta. Se oli Sardinan ansiota.

Tulisitko viiksisiirreklinikan markkinointijohtajaksi? tiedusteli Magnus.

Sardina piti tarjousta houkuttelevana, mutta halusi miettiä asiaa muutaman päivän. Suostumus oli muodollisuus, molemmat tiesivät sen.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Opportunistin tukipiste •
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Opportunistin tukipiste •
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki