Kulmahuone 1/5
Avasin kulmahuoneen oven.
Ei tarvinnut koputtaa, sillä kyltissä luki toimitusjohtaja Jacques Pyrcyr.
Se, että kysyntä ja tarjonta kohtasivat työmarkkinoilla, ei ollut sattumaa.
Mutta ei mennä asioiden edelle vaan aloitetaan alusta.
Kaikki alkoi headhunterin soitosta.
Aluksi näyttelin, että en ollut kiinnostunut.
Suorahakukonsultti jatkoi yhteydenpitoa, ja lopulta suostuin tapaamiseen.
Mainostoimisto etsi toimitusjohtajaa, minä etsin ensimmäistä johtajapestiäni.
Tapaamisen jälkeen en palannut töihin, vaan jäin läheisen kahvilan terassille.
Halusin selvittää, kenen kanssa kilpailun työpaikasta.
Kaksi tuttua vieraili headhunterin luona: Pouilly Veivar ja Eros Mannström.
Kulmahuone 2/5
Olin kokemattomin kärkiehdokkaista, joten asetelmia piti tasoittaa.
Eros Mannströmin ura oli lähtenyt uuteen nousuun Pouilly Veivarin tiimissä.
Eros oli ideoinut pölyimureille Nothing sucks like this -markkinointikampanjan.
Se oli synnyttänyt sosiaalisessa mediassa viraali-ilmiön, joka oli nostanut myynnin huippulukemiin.
Eros pitäisi junailla sivuraiteelle, muuten en pärjäisi.
Tiesin, että toinenkin toimisto etsi uutta johtajaa, koska minua oli kysytty.
Olin tarkistanut taustat tutulta: firma keikkui konkurssin partaalla.
Soitin keissiä hoitaneelle headhunterilla ja sovimme tapaamisen.
Keskustelun lomassa kehuin Erosta. Lopuksi totesin, ettei paikka ole minua varten.
Suorahakukonsultti tarttui täkyyn, koska sopivat ehdokkaat olivat vähissä.
Sitten laitoin liikkeelle huhun.
Minut oli nähty headhunterin kanssa, ja olin kiinnostunut kyseisestä paikasta.
Kulmahuone 3/5
Lehdet antoivat tuulen kuljettaa itseään pitkin Bulevardia.
Raitiovaunu kolisi ohi. Jalankulkijat kiihdyttivät vauhtiaan, tarrautuivat sateenvarjoihinsa.
Pouilly oli valinnut kahvilan.
Hänestä henkilökunnan kuului kantaa kahvi pöytään, ei asiakkaiden.
Olin saanut sen verran nimeä, että Pouilly kehtasi näyttäytyä seurassani.
Keskustelun lomassa hän kosketti kättäni.
Odotin hetken ja laskin käteni Pouillyn kädelle. Hän antoi sen olla siinä.
Kysyin Pouillylta työkuulumisia. Sitä tuttua, ei mitään erikoista.
Samaa kuului myös minulle. Minäkään en halunnut paljastaa korttejani.
Lähtiessä sovimme, että menisimme viikonloppuna ravintolaan.
Jalkakäytävällä uudelle työpaikalleen matkaava Eros käveli meitä vastaan.
Me onnittelimme Erosta – minä ehkä turhankin iloisesti.
Kulmahuone 4/5
Kun Eros oli poissa pelistä, minulla oli vain yksi kilpailija, Pouilly.
Tilanne vaikutti hyvältä, mutta sitten rekrytointiprosessissa tuli mutka matkaan.
Headhunter oli ammattilainen, joka tarkisti ansioluettelot.
Oxfordista hankittu yliopistotutkinto herätti epäilyksiä.
Se oli liian hyvää ollakseen totta. Eikä se ollutkaan.
Kyllä minulla tutkinto oli, mutta olin suorittanut sen Foxfordissa.
Tämä pikkukaupunki sijaitsee Missisipin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Otin tutkintotodistuksen käsittelyyn.
Keittiönpuhdistukseen tarkoitetulla ihmesienellä hinkkasin ylimääräiset F-kirjaimet pois.
Muistin, että olin ollut opiskeluaikana soutujoukkueen kapteeni.
Kaivoin vanhat joukkuepotretit tietokoneelta ja photoshoppasin yliopiston nimen kuntoon.
Laitoin parannellut versiot kuvien jakamiseen tarkoitettuun Flickr-yhteisöpalveluun.
Hakukone löytäisi ne sieltä, kun konsultti tarkistaisi taustojani netistä.
Kulmahuone 5/5
Kävin suihkussa, ajoin parran ja trimmasin viikset.
Vahan avulla viimeistelin karvat klassisen handlebar-mallin mukaisiksi.
Silitetty paita odotti henkarissa pukemista pikkutakin ja chino-housujen kanssa.
Olin varannut pöydän ravintolasta hyvissä ajoin, sillä tiesin paikan suosion.
Pouilly ei suvainnut virheitä, joten toista mahdollisuutta ei tulisi.
Puhelin soi, kun astuin asunnosta jugend-talon käytävään.
Rekrytointiprosessin päättävä elin, eli hallituksen puheenjohtaja Magnus von Fyrckendorf oli golf-kentällä.
Pelikaverin kihti oli äitynyt niin pahaksi, ettei hän voinut lähteä kierrokselle.
Paikalle tarvittaisiin joku häviämään vuorineuvokselle golfissa.
Jos tulisin välittömästi paikalle, niin sillä olisi suotuisia vaikutuksia uraani.
Muutama tunti myöhemmin lähetin viheriöltä viestin:
”Pahoittelut, että en päässyt illalliselle. Influenssa iski. Otetaan uusiksi joku toinen kerta.”
Tiesin hyvin, ettei oteta, kun Pouillylle selviäisi totuus.
Opportunistin tukipiste • 