6. Synnytys

Synnytys 1/4

– Jacques, olisi aika lähteä synnytyslaitokselle.

– Ettei vaan olisi kyse väärästä hälytyksestä niin kuin viimeksi.

– Ei taida.

– Kuinka pitkä supistusten väli on?

– Lapsivesi meni.

En alkanut kinata lapsiveden kanssa, oliko synnytys alkamassa vai ei.

Olin pahassa paikassa eli kehä kolmosen tuolla puolen. Sali oli täynnä pääomasijoittajia. Minulla oli 30 minuuttia aikaa vakuuttaa heidät, että meidän firmamme olisi se seuraava suuri juttu.

Sanoin, että asiakas menee aina kaiken edelle. Juuri äsken tarjoutui mahdollisuus klousata merkittävä kauppa. Käyn hoitamassa sen homman kotiin. Jos kasvu kiinnostaa, niin kehotin sijoittamaan meihin.

Kiitin mielenkiinnosta ja juoksin auditoriosta ulos.

Parkkihallissa sotkin rekisterikilvet kuralla. Huolellisuutta olisi kannattanut harjoittaa aikaisemminkin. Puomi ei päästänyt minua ulos, koska pysäköinti oli jäänyt maksamatta.

Painoin kaasun pohjaan ja ajoin puomista läpi.

Synnytys 2/4

Turunväylä vei kohti Munkkiniemeä, Taka-Töölöä ja Naistenklinikkaa, mutta kehä kolmosen jälkeen liikennevirta hyytyi.

Palokunta raivasi onnettomuuspaikkaa, ja autot kokoontuivat jonoon odottamaan.

Kännykkä piipitti viestin merkiksi. Pouilly oli synnytyssalissa ja minun olisi syytä saapua paikalle.

Ketjukolarin raivaamiseen menisi niin paljon aikaa, että en ehtisi ajoissa sairaalaan.

Moottoritien oikealla puolella oli Döfiskullan golf-kentän harjoituslyöntialue.

Se oli täynnä taitojaan hiovia kolopalloilijoita, joiden reaktiokyky tulisi kohta testatuksi.

Laitoin aurinkolasit päähän, vedin lippalakin silmille ja painoin kaasua.

Maasturi ei ollut moksiskaan ojasta, mutta golffarit olivat astetta yllättyneempiä.

He sukelsivat sivuun, kun kiihdytin hyvin hoidetun nurmikentän poikki kiertotielle.

Synnytys 3/4

Huopalahdentiellä poliisi viittoi ajamaan sivuun. Hidastin vauhtia ja avasin sivuikkunan.

Rekisterikilvet ovat kurassa, poliisi huomautti. Sanoin, etten ollut huomannut sitä, mutta lupasin hoitaa asian kuntoon ensitilassa.

Poliisi pyysi ajokorttia ja rekisteriotetta nähtäväksi. Hän totesi, että nopeutta oli äsken liikaa ja kysyi, kiistänkö asian.

Koska minulla ei ollut aikaa puhua itseäni ulos tilanteesta, otin uuden lähestymistavan. Joku oli neuvonut kokeilemaan totuutta, jos mikään ei muu toimi.

Ensikokemukseni totuudesta olivat myönteisiä.

Kerroin, että esikoiseni oli saapumassa maailmaan juuri näillä hetkillä. Sen verran ainutlaatuisesta tilaisuudesta oli kyse, että halusin olla paikalla.

Poliisi sanoi, ettei hän voi mitään tieliikennelaille, joten sakkoa tulisi.

Perheellinen mies kuitenkin ymmärsi tilanteeni.

Hän lupasi paperitöiden jälkeen ajaa minut virka-autollaan Naistenklinikalle.

Synnytys 4/4

– Ole hyödyksi, s**tanan tunari! Sitä ilokaasua tänne ja heti!

Sovitin kädet täristen ilokaasunaamaria Pouillyn kasvoille. Odotimme anestesialääkäriä, epiduraalipuudutusta ja elämän ihmettä saapuvaksi.

Kun supistukset helpottivat, otin henkoset naamarista.

Kätilö muistutti, että se on synnyttäjää varten. Sanoin, ettei minullakaan ollut helppoa.

Pouilly huomautti, että herralla on ollut niin helppo elämä, että sitä ei pieni palaute pilaa. Hän neuvoi muutenkin pitämään suuta soukemmalla, koska olin syypää nykyiseen asiaintilaan.

Kun seuraavat supistukset iskivät, ilokaasusta ei ollut mitään iloa.

Pidin Pouillya kädestä kiinni, koska en osannut tehdä muuta.

Ajattelin, että hän ei jaksa enää kauaa. Silloin anestesialääkäri astui ovesta.

Kivun poiston ammattilainen käänsi Pouillyn kyljelleen.

Hän puhdisti ihon, puudutti pistoskohdan ja antoi epiduraalipuudutuksen.

Rauha ja autuus saapuivat synnyttäjän sänkyyn.

Tiesin, että Pouilly saisi kerättyä riittävästi voimia ponnistusvaihetta varten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s