19. jakso 5/6

Kuusisaari heräili omaan tahtiinsa aamuun. Magnus von Fyrckendorf katseli talonsa terassilta Seurasaarenselälle, jossa innokkaimmat melojat olivat jo liikkeellä.

Hovimestari kantoi maitokahvin, kroissantit ja hedelmäsalaatin pöytään. Voisarvet oli voideltu majoneesilla, ja täytteenä oli jäävuorisalaattia, tomaattia, punasipulia ja valkohomejuustoa.

Rauhan rikkoi porttipuhelimen ääni. Hovimestari ilmoitti, että neiti Sardina Feikkilehti oli saapunut. Magnus sitoi aamutakkinsa kiinni ja kehotti noutamaan vieraan.

Magnus oli pohtinut, mitä Sardinan kanssa pitäisi tehdä. Johtopäätös oli saavutettu ja sen mukaisesti toimittaisiin.

Hovimestari ohjasi vieraan terassille. Magnus nousi ylös ja auttoi neitoa tuolin kanssa. Sardina kiitti avusta ja varmisti, ettei antelias kaula-aukko jäänyt huomaamatta.

Miksi kutsuit minut tänne? kysyi Sardina.

Magnus oli järjestänyt tapaamisen, koska hänellä oli kysyttävää. Haisunäätäviiksien kunnia oli palautettu, ja viiksisiirreklinikka teki hyvää tulosta. Se oli Sardinan ansiota.

Tulisitko viiksisiirreklinikan markkinointijohtajaksi? tiedusteli Magnus.

Sardina piti tarjousta houkuttelevana, mutta halusi miettiä asiaa muutaman päivän. Suostumus oli muodollisuus, molemmat tiesivät sen.

19. jakso 4/6

Kello oli puoli neljä, ja ravintola vilkutti valoja. Kovin moni ei tilansa puolesta tarvinnut lisää juotavaa, mutta valomerkki aiheutti ryntäyksen baaritiskille.

Maikki Ripsivuo räpsytteli silmiään, ja irtoripset kävivät kuin tuulivoimalan lavat. Eros Mannström olisi voinut vannoa tuntevansa kevyen ilmavirran kasvoillaan.

Elämänsä aikana Eros oli ihastunut moniin ruumiinosiin, mutta Maikin silmät olivat ainutlaatuiset. Ne olivat suuret kuin Bambilla ja syntiset kuin Mae Westillä.

Maikki oli sijoittanut itsensä sille etäisyydelle, joka oli varattu intiimissä suhteessa oleville. Tukka heilahti, vitsit naurattivat ja käsi vieraili säännöllisesti lihaksia ihmettelemässä.

Mielessä ehti käydä, että oliko mies hidasälyinen, kun selvät viestit eivät menneet perille. Sitten epäilykset haihtuivat.

Eros tiedusteli, missä kaunokainen asui. Koska asumukset sijaitsivat samalla suunnalla, heidän kannattaisi ottaa yhteinen taksi. Maikin mielestä se oli erinomainen ajatus.

19. jakso 3/6

Sviitin toisesta makuuhuoneesta kuului lapsen unituhinaa. Jacques Pyrcyr himmensi valot portaattomasta kytkimestä.

Varasit huoneen, jossa on parisänky, totesi Jacques. Pouilly Veivarin mukaan muita ei ollut vapaana.

Jacques arveli, että hotelli ei ollut loppuunmyyty. Pouilly tarkensi, että tarkoituksenmukaisia huoneita ei ollut saatavilla.

Mikä tarkoitus tässä mahtoi olla takana? uteli Jacques.

Sitä sinä voit vapaasti arvuutella, kun minä käyn vaihtamassa mukavampaa päälle, sanoi Pouilly.

Jacques kävi sillä välin tarkistamassa, oliko Jacquelinella kaikki hyvin. Tyttö oli potkinut peiton pois päältään, mutta unilelu oli tukevasta kainalossa.

Jacques peitteli lapsen ja palasi sitten aikuisten asioihin.

Pouilly oli ehtinyt pujahtaa vuoteeseen. Sinne Jacques oli matkalla, kun iPhone värisi yöpöydällä ja viesti näytöllä kertoi, että kyyti synnytyslaitokselle olisi tarpeen.

Anteeksi, mutta minun on nyt pakko mennä.

19. jakso 2/6

Nöyryys ei kuulunut Boris Gigolovin hyveisiin, mutta jotain sitä muistuttavaa puski pintaan.

Selkä on kuin Jumala, se laittaa isonkin miehen polvilleen, jos sille päälle sattuu, mietti Boris.

Jumalanäidin ikoni katseli seinältä, mutta ei tullut apuun.

Mikäli jälkikasvua olisi kertynyt, se olisi oppinut kirosanoja. Ylävartalo oli vääntynyt vinoon, koska nikamien toimintahäiriö oli kiristänyt lihakset kramppiin.

Uni oli jäänyt vähiin, ja sängystä nouseminen oli tuskaa.

Hydra Energetic Xtreme -seerumi lupasi vähentää väsymyksen merkkejä, mutta ainakaan maallikko ei huomannut eroa. Samat silmäpussit katsoivat peilistä takaisin.

Boris arveli olevansa hyödytön toimistolla. Selkä oli niksahtanut työtehtävissä, joten työterveyshuollosta saisi kipulääkettä, relaksanttia ja sairaslomaa.

Värväysoperaatio oli ollut koko uran kamalin. Kohteena oli kirkkoherranviraston kanslisti, jolta piti hankkia henkilötietoja peitehenkilöllisyyksien luomista varten.

Vastineeksi tiedoista agentti oli joutunut raatamaan kohteen puutarhassa kuin orja. Selkä oli mennyt, kun oli pitänyt siirtää satakiloinen rajakivi naapurin puolelle.

19. jakso 1/6

Jumala ja kirurgi olivat tehneet hyvää työtä. Sitä Jacques Pyrcyr ei voinut olla huomaamatta, sillä Pouilly Veivarin bikinit paljastivat enemmän kuin peittivät.

Poikamiehet katselivat Pouillya avoimesti, aviomiehet puolisoiltaan salaa. Jacquesin teki mieli muistuttaa, että moinen käytös oli sopimatonta, mutta ymmärsi, että juuri sitä häneltä odotettiin.

Kylpylän lastenallas oli täynnä elämäniloa. Lapsivedessä elämä alkaa, siksi lapset viihtyvät vedessä, pohti Jacques.

Jacqueline keskeytti mietiskelyn, koska halusi laskea liukumäkeä. Isä auttoi tyttären ylös portaita, ja pienen kannustuksen jälkeen Jacqueline laski alas. Sen jälkeen laskemiselle ei tullut loppua.

Pouilly keinahteli Jacquesin luokse ja korjasi viiksiä, jotka eivät olleet ojennuksessa. Jacques puolestaan nosti bikinin yläosan olkainta, joka oli valahtanut olkavarren päälle.

Sinä olet hyvä isä, paras Jacquelinelle, kuiskasi Pouilly Jacquesin korvaan.

3. Ainikki 4/4

Juokseminen oli meditaatiota. Jalat tekivät raskaan työn, kädet seurasivat rytmiä ja pää tyhjeni ajatuksista.

Laina Lombacka oli avioeron jälkeen alkanut juosta säännöllisesti. Aluksi lenkit olivat lyhyitä, mutta ne olivat pidentyneet kunnon kohotessa. Seuraava tavoite oli Helsinki City Marathon.

Hengitys vei happea keuhkoihin, verenkierto kuljetti sen lihaksiin. Flow-tilan rikkoi tenniskerhon ykköskentän valonheittimet.

Meni hetki, että silmät tottuivat valoon, mutta korvat kuulivat tutun ääneen: Ei, älä mene sinne!

Mitä se Visa siellä vinkuu? mietti Laina itsekseen.

Sitten alkoi näytelmä, jolle oli pakko antaa viisi tähteä. Aviomiehen vampannut onnenonkija sai täysosuman tomaatteja niskaansa.

Visa ryntäsi pusikosta ja ihmetteli, miksi nainen oli tullut paikalle.  Myös Mimmi halusi tietää, mitä Visa teki tenniskentällä ja vaati selitystä tomaattisateelle.

Se oli tarkoitettu toiselle, kertoi Visa.  Mimmi kysyi, onko sinulla joku toinen. Sitä Visa ei ollut tarkoittanut, mutta se ei riittänyt vakuuttamaan mustasukkaista.

Jokin Lainan sisällä liikahti, kun Visa löysi miehen itsestään.

– Kuules nyt ketsuppityttö, lopeta se kimittäminen. Tee vaihteeksi jotain hyödyllistä. Mene vaikka Heinzin mainokseen.

Laina käveli Visan luokse tenniskentälle: Olisiko seikkailut seikkailtu? Mennäänkö kotiin?

Visa otti Lainaa kädestä. He jatkoivat taivalta yhdessä, Mimmi jäi tällä pysäkillä kyydistä pois.

3. Ainikki 3/4

Kauneus ei ole itseisarvo vaan väline muiden päämäärien saavuttamiseksi: – Kerro, kerro kuvastin, ken on Orimattilassa rikkahin? sanoi Mimmi Lombacka ja oli tyytyväinen peilin vastaukseen.

Kyläläiset jännittivät lottoa television edessä, mutta Mimmi ei ollut tyytynyt haaveilemaan rikastumisesta. Projekti ei ollut helppo, koska verokalenterin kärkinimi oli ollut naimisissa.

Vuoden päivät Mimmi oli ollut nuori hupakko, joka oli joutunut charmantin herran pauloihin. Pimeässä neito oli joutunut kuvittelemaan hiukset päälaelle. Lopulta Visa oli kirjoittanut nimensä avioeropapereihin, ja papin aamenen jälkeen loppui näyttely.

Vaikutti siltä, että ote aviomiehestä oli alkanut lipsua. Oliko Visalla avioliiton ulkopuolinen suhde? Mies oli pettänyt ensimmäistä vaimoaan, miksei siis toistakin.

Tenniskerhon yövartiointi oli puppua. Olisi parempi mennä paikan päälle ja selvittää, mitä tukaton touhusi ja kenen kanssa.

Mimmi oli lopettanut kävelemisen, kun oli saanut avomallisen Mercedes-Benz SL:n. Hän pysäköi auton sivutielle ja hiipi hämärän suojissa tenniskentälle.

Ykköskentän portti oli auki, Gelda makasi punaisella massalla. Mimmi kutsui koiraa nimeltä ja käveli ympärilleen vilkuillen kentälle.

Valonheittimet syttyivät, ja pallotykki sinkosi tomaatit ilmaan.

3. Ainikki 2/4

Maanviljelijä Uljas Nuivanen tiesi, miten traktori korjataan ja talo rakennetaan. Jos jotain ei osannut, sen pystyi opettelemaan. Apua ei pyydetty eikä neuvoja otettu vastaan.

Seinäpuhelin soi. Nuivasella, vastasi Uljas ja huusi sitten tytärtään puhelimeen. Ainikki kysyi, kuka soittaa. Soittaja ei ollut osannut nimeään kertoa, totesi Uljas.

Haloo, sanoi Ainikki. Visa käski tulla tenniskerhon kentällä – heti. Ainikki tiedusteli, miksi sinne pitäisi lähteä tähän aikaan.

Visa muistutti, että hänellä oli yhä koiranpennun emo hallussaan. Sen kävisi huonosti, ellei tyttö tekisi niin kuin käskettiin.

Kyseessä oli ilmiselvä ansa, mutta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua. Ainikki sanoi tulevansa. Mitä nopeammin, sitä parempi, totesi Visa.

Polkupyörä nojasi ulkoseinää vasten. Ainikki hyppäsi sen päälle ja polkaisi vauhtiin. Matka taittui joutuisasti, mutta Ainikista tuntui, että joku seurasi häntä.

Ainikki pysähtyi mäelle, josta pystyi tähystämään tenniskentälle. Hämärässä näytti siltä, että tenniskentän portti oli auki ja siellä oli koira sidottuna aitaan.

Menen katsomaan lähempää, päätti Ainikki. Se jäi yritykseksi, koska paikallinen naissankari Sulo Lemmetty kurvasi pyörällä eteen ja sulki tien.

– Hei kulta, et ole kuten muut tytöt.

– Tiedän.

– Tiedätkö, että meistä tulisi hyvä pari?

– Minulla ei ole aikaa tällaiseen. Väisty!

– Kukaan ei pysty vastustamaan tätä vetovoimaa.

– Ei se niin vaikeaa ole.

Sulo kietoi kätensä neidon ympärille ja sitten lukko naksahti kiinni. Ainikki huomasi, että heidät oli kytketty yhteen metalliketjulla.

Silmissä sumeni, koska paikallisen gigolon vuoksi koiran kävisi huonosti.

Ainikki polkaisi koko painollaan Sulon peukkuvarpaan päälle. Nuorimies hyppäsi ilmaan sillä seurauksella, että molemmat kaatuivat ja vierivät mäkeä alas metsään.

3. Ainikki 1/4

Koiranpennun voi kirjata hävikkiin, mutta siitä huolimatta tilit piti tasata. Dobermanni oli rauhoittunut männyn alla, joten Visa Lombacka kiipesi alas.

Ainikki Nuivanen oli sitä ennen käynyt puun alla kehumassa kiipeilytaitoja. Oli ollut yllättynyt ketteryydestä ja mennyt sitten menojaan.

Visa nyppi havunneulasia hiuksistaan, jotka kasvoivat korvien päällä ja takaraivolla. Päälakeen ei ollut tarttunut mitään.

Suunnitelma alkoi kehittyä Visan paljaan päänahan alla.

Eläimet olivat Ainikin heikko kohta, ja sitä voisi käyttää hyväkseen. Visa katseli Geldaa ja mietti, että koiranpennun emoa voisi käyttää houkutuslintuna.

Visa kytki hihnan Geldan kaulapantaan ja palasi kotiin. Hän nappasi tenniskerhon avaimet naulasta, poimi pussillisen tomaatteja puutarhasta ja otti autotallista työkalut ja liikkeentunnistimen.

Mimmi Lombacka kysyi, mihin matka. Visan mukaan tenniskerholla oli tehty ilkivaltaa. Sen vuoksi kerholaiset vartioivat kenttää ympäri vuorokauden.

Mihin tomaatteja tarvitaan? tiedusteli Mimmi. Visa sanoi, ettei pärjännyt koko yötä ilman eväitä. Selitys ei mennyt läpi, mutta Visa jätti silti utelijan ulko-ovelle.

Tenniskentällä päivän pelit oli pelattu, ja illan hämärä tarjosi työrauhan.

Visa asensi liikkeentunnistimen ja kytki sen valonheittimiin ja pallotykkiin, jonka säiliö sai täytteeksi tomaatit. Sopiva laukaisunopeus oli maksimi.

Koiranhihnan Visa sitoi verkkoaitaan ja jätti tenniskentän portin auki. Ansa oli valmis, joten seuraava etappi oli lähin puhelinkoppi.

18. jakso 6/6

Kärpänen lenteli kasvihuoneessa kunnes näki jotain mielenkiintoista ja laskeutui alas. Kahden lehden muodostama loukku muistutti ihmissilmin karhunrautoja.

Dionaea muscipula eli tuttavallisemmin kärpäsloukku oli lihansyöjäkasvi. Lehtien välissä sijaitsevat ärsytyskarvat kertoivat kasville, että ateria on saapunut paikalle.

Lehdet sulkivat kärpäsen syleilyynsä, ja kasvi alkoi erittää ruuansulatusnestettä.

Ainikki Nuivanen seurasi näytelmän loppuun ja astui sitten ulos puutarhaan. Se näytti hienolta, Boris Gigolov oli tehnyt hyvää työtä. Sopivassa ohjauksessa miehistä oli hyötyä.

Uutta puutarhaa pitäisi juhlistaa, mietti Ainikki. Hän kutsui Göbin luokseen ja antoi sille verisen luun.

Tunnelman pilasi naapuri, Into Riesaluoto, joka marssi paikalle kädet puuskassa. Kaavavalituksia sivutoimisesti tehtaileva Into epäili, että tonttien välistä rajakiveä oli siirretty.

Ainikki tiedusteli Göbiltä, oliko se huomannut, että joku oli koskenut rajakiveen. Göbi paljasti hampaansa ja päästi matalaa murinaa.

Into arveli erehtyneensä ja pahoitteli aiheuttamaansa häiriötä. Ei se mitään, sanoi Ainikki.

18. jakso 5/6

Teollisuus oli paennut asumisen alta ajat sitten. Hietalahden telakka piti vielä pintansa, mutta sen elintila kävi vähiin. Luksusasunnot kävivät päälle, minkä kerkesivät.

Ravintola Salve oli ollut paikalla yli sata vuotta. Jacques Pyrcyr vilkaisi ravintolan ikkunasta rakenteilla olevaa risteilyalusta. Sen avonainen keulaportti muistutti Jalmari Kahleen suuta.

Pöydällä oli kolme annosta rapeaksi paistettuja silakoita, niille piti seuraa perunamuusi ja voisilmä. Kaksi annosta oli matkalla Jalmarin vatsakumpuun, Jacquesilla oli vaikeuksia syödä omansa loppuun.

Jalmari kysyi, mikä oli niin tärkeää, että oli tarvinnut lähteä toimiston lähiravintoloita etäämmälle. Kauan ei ylietsivää ollut tarvinnut houkutella vanhaan merimieskapakkaan.

Jacques oli omalla ajallaan seurannut Boris Gigolovia, joka oli tapaillut Hilkka Minervaa. Vapaa-ajan voisi käyttää hyödyllisemmin, totesi Jalmari, mutta kehotti silti jatkamaan.

Agentti oli kyläillyt erään Ainikki Nuivasen luona, kertoi Jacques. Hän päätteli, että agentti sai kirkkoherranviraston kanslistilta tietoja peitehenkilöllisyyksien luomista varten.

Jalmari sanoi, että tämä oli tärkeää tietoa. Jacques saisi itse kertoa asiasta vastavakoiluosaston johtajalle.

18. jakso 4/6

Hiki valui pitkin ihoa ja putoili Hietaniemen uimarannan hiekalle. Aurinko heijastui kosteista vartaloista, kun yöjuoksukoululaiset yrittivät pysyä mukana ohjaajan vauhdissa.

Eros Mannström kiristi tahtia, koska pinna oli kireällä.

Aluksi Pouilly Veivar oli ollut kuuma pakkaus, nyt tuli mieleen lähinnä pakastearkku. Viimeinen pisara oli ollut se, että jääprinsessa lähti viettämään kylpyläviikonloppua vanhan siippansa kanssa.

Sata etunojapunnerrusta ja viisi minuuttia lankkua oli sopiva loppuverryttely.

Endorfiinit lähtivät liikkeelle, ja euforia valtasi vartalon. Eros havahtui, että rannalla puolikuolleina lojuvat olivat maksavia asiakkaita.

Ohjaaja kehui kaikkien suoritusta ja kehotti käymään uimassa. Sen jälkeen Yöjuoksukoulun kesätapahtuma, senssimaraton, jatkuisi virvokkeiden nauttimisella.

Pitopalvelun henkilökunta viimeisteli tarjoiluja nurmikolla, baarimikko sekoitteli alkudrinkkejä urheilujuomasta ja vodkasta. Eros kumosi ensimmäisen ykkösellä.

Eros tunsi käden olkapäällään. Onko kaikki hyvin? kysyi Maikki Ripsivuo. Haluatko toisen?

18. jakso 3/6

Väiskin kalliot olivat olleet paikalla ennen ihmistä. Ne tiesivät kiireen turhaksi: sukupolvet tulivat ja menivät, kivi kesti paremmin aikaa.

Auringon lämpö hohkasi graniitista, kun Penny Wartiainen istahti lepäämään. Raskauden loppuvaihe valmensi parhaiten äidiksi. Koko ajan toivoi, että lapsi jo saapuisi maailmaan.

Penny piteli vatsaansa, jota kaksoset potkivat. Jacques Pyrcyr kiemurteli vieressä mutta ei saanut suutansa auki. Penny käski kakistaa ulos, jos oli jotain sanottavaa.

Jacques kertoi, mitä oli tullut luvattua Pouilly Veivarille. Pennyn mielestä se ei ollut miehen suurimpia älynväläyksiä, eikä Jacques lähtenyt väittämään vastaan.

Se on huono asia mutta myös tosiasia, totesi Jacques. Hän halusi järjestää asiat niin, että Jacqueline olisi osa heidän elämäänsä.

Penny ymmärsi mutta totesi, että kylpylässä olisi parempi pysyä rakennekynsien ulottumattomissa. Mikäli tapahtuisi jotain sopimatonta, takaisin ei ollut tulemista.

18. jakso 2/6

Maailma oli täynnä muunneltua totuutta, mutta kahteen Magnus von Fyrckendorf luotti: toinen oli Excel, toinen omaisuutta hallinnoivan sijoitusyhtiön controller Niilo Lajunen.

Numero-Niilo oli suositellut viiksisiirreklinikan sulkemista, koska tulos oli kyntänyt syvällä.  Pikkukiskan miinukset eivät tuntuneet missään, mutta tappiollista liiketoimintaa ei kannattanut harrastaa.

Nyt Magnus siveli kalapuikkoviiksiään: käppyrät olivat kääntyneet nousuun.  Numero-Niilo kertoi, että viiksisiirreklinikka teki huipputulosta.

Aslan Mustafatazze oli pitänyt kaivaa maan alta takaisin töihin, jotta kysyntään voitiin vastata.

Magnus selaili Viihdelehteä, jonka koko aukeaman jutussa stylisti Neri Töötti kertoi, että ”näätikset olivat nyt se kova juttu trendimiesten keskuudessa”.

Ilmiö oli saanut alkunsa, kun Sardina Feikkilehti oli suudellut Magnusta punaisella matolla ja kertonut toimittajille, että haisunäätäviikset eli näätikset ovat todella hotit.

Magnus ymmärsi Sardinan olevan liikkeellä gold digger -hengessä. Määrätietoisessa naisessa saattaisi silti olla vaimoainesta. Toisaalta muodikas rahamies oli alkanut kiinnostaa myös muita naisia…

18. jakso 1/6

Kukkalähetti oli käynyt monenlaisissa paikoissa, mutta tavallisesti ovikelloa soittamalla viestittiin, että oven takana odotti lähetys.

Ilmo Liikkanen oli saanut avaimen, jolla pääsi sisään Merimiehenkadun huoneistoon. Erikoistoive oli huomioitu, koska asiakas oli maksanut ylimääräistä.

Jälkikäteen oli helppo viisastella, että olisi pitänyt pyytää vielä enemmän. Oli hankala juosta 30 ruusua tungettuina housuihin, kun samanaikaisesti piti väistellä kohti lentäviä astioita.

Alku oli mennyt käsikirjoituksen mukaan.

Laulava lähetti oli lurauttanut serenadin, jossa pahoiteltiin, että oli tullut este eikä päästy paikalle. Kukkien toivottiin silti ilahduttavan.

Tiedätkö, minne voit kukat tunkea? oli hapannaama kysynyt. Lähetillä ei ollut siitä käsitystä, Hilkka Minerva oli luvannut näyttää.

Nopeat reaktiot ja jalat olivat pelastaneet Ilmon.

Kadulla hipsterit katselivat kateellisina, koska joku oli oivaltanut laittaa ruusuja housuihinsa. He imivät vaikutteita ja pohtivat, pitikö ruusuista poistaa piikit vai olisiko coolimpi olla hardcore.

2. Ainikki 3/3

Toisten tarpeet eivät olleet Ainikki Nuivasen päällimmäinen huoli. Silti tuntui lämmin läikähdys, kun Rommel tuli pyytämään iltalenkille.

Aurinko matkasi horisontin taakse, koska maapallon toinen puoli tarvitsi valoa.

Rommel säntäili joka suuntaan niin kuin pennuilla on tapana. Sukutilalla riitti puskia nuuskittaviksi.  Jos jotain ei voinut syödä, niin sen pystyi aina pissaamaan omaksi.

Metsänrajassa näkyi liikettä, siellä oli mies ison koiran kanssa. Ainikki olisi voinut vannoa, että kulkija oli astunut koirankakkaan, koska tämä pyyhki kenkäänsä heiniin ja kiroili.

Hiippari huomasi tulijat. Kimppuun, hän käski. Peto lähti juoksuun hampaat paljastettuna.

Paikka! komensi Ainikki. Koira pysähtyi. Istu, tassu!

Ainikki ei uskonut toisen posken kääntämiseen. Hammurabin logiikka oli lähempänä omaa kuin Nasaretin miehen.

Kiinni, käski Ainikki puolestaan.

Metsänrajassa meni hetki ennen kuin käänne saavutti ymmärryksen. Sitten ilta-aurinko kimalsi kaljusta päälaesta, kun koiran isäntä kiipesi puuhun.

Hymy levisi Ainikin kasvoille. Se ei tuntunut vastenmieliseltä, sen halusi kokea uudelleen.

2. Ainikki 2/3

Virheiden osoittelu kuului Mimmi Lombackan vahvoihin osaamisalueisiin. Visa Lombackasta tuntui, ettei hän osannut tehdä mitään oikein.

Vaimo haukkui enemmän kuin koirat takapihan aitauksessa kuutamolla.

Kuherruskuukauden jälkeen Visa oli katsonut viisaaksi liittyä kauppakamariin, rotareihin, metsästysseuraan, koulun vanhempainyhdistykseen, kirjaston lukupiiriin ja firman sählyporukkaan.

Television dokumenttiohjelma tuntui liian todelliselta: kalkkarokäärme sihisi ja iski sitten myrkkyhampaansa uhriin. Tiedän, miltä kanista tuntuu, ajatteli Visa.

375 neliön talossa luulisi olevan tilaa, mutta se tuntui ahtaalta. Vaaleanpunaiset seinät kaatuivat päälle ja pusersivat ilmat keuhkoista. Niiden alta piti ryömiä ulos.

Ei ollut ensimmäinen kerta, kun Visa kyseenalaisti vaimon vaihtamisen järkevyyden. Riivinrautahan Laina oli ollut, mutta ensimmäisen vaimon luonne ei silti saanut vanhaa vihtahousua kateelliseksi.

Ulkona oli helpompi hengittää.

Visa avasi katetun koira-aitauksen, jossa Gelda-narttu huolehti poikueestaan. Joukosta puuttui yksi, koska isäntä oli yhtenä iltana parin iltamyssyn jälkeen unohtanut portin auki.

Ainikki Nuivasella oli ollut hirvimetsällä saman ikäinen pentu mukana, pohti Visa. Se varas oli nolannut minut kaikkien edessä.

Tytölle piti antaa opetus. Tämä on miesten maailma.

Olikohan Mimmi rauhoittunut niin, että uskaltaisi mennä sisälle?

2. Ainikki 1/3

Jos kaupungininsinööri ei olisi kuulunut samaan rotaryklubiin, niin rakennuslupa ei olisi irronnut muumitalon ja Disney-linnan lehtolapselle.

Vuorineuvos Visa Lombackan toinen vaimo Mimmi Lombacka os. Vamppisaari oli lukenut lyhyen elämänsä aikana kaksi kirjaa, joista toinen oli sisältänyt kuvien lisäksi tekstiä.

Kirjat olivat toimineet inspiraation lähteenä unelmien kodin suunnittelussa.

Metsällä konjakkia oli kulunut siihen tahtiin, että Visa oli jättänyt auton tukkipinon viereen. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun hirvimetsältä palattiin taksilla.

Mimmi arvosti elintasoaan mutta ei aviomiehensä käytöstä. Nuorikko jakoi ajatuksensa hiuksensa päälaelta hukanneelle. Volyymi oli sillä tasolla, että naapuritkin käsittävät parisuhdedynamiikan vivahteet.

Lombacka Technologies Oy:n toimitusjohtajaa pelättiin töissä, kotona pelkäsi toimitusjohtaja. Visa oli kuvitellut pyörittävänsä nuorta vaimoa mutta toisin kävi.

Liike-elämässä vuorineuvos oli onnistunut valitsemaan parempia kumppaneita kuin yksityiselämässä. Oikosulkumoottoreiden valmistaja oli aikaisessa vaiheessa uinut hissivalmistaja Koneen liiveihin ja näin päässyt mukaan kansainväliseen kasvuun.

Kun Mimmi oli haukkunut tarpeeksi, hän totesi, että onneksi sentään saataisiin hirvipaistia. Osuus saalista jäi ottamatta mukaan, kertoi Visa.

Tapaamisia 6/6

Tuusulanväylä oli ehtinyt saatella työmatkalaiset kotiinsa. Autoja liikkui tasaiseen tahtiin, mutta ei enää ruuhkaksi asti.

Jacques oli pysähtynyt tien varteen lukeakseen karttaa. Samalla hän seurasi taustapeilistä takaa tulevia autoja. Hätävilkut vilkkuivat.

Oli ollut pakko arvata ennalta Boris Gigolovin ajoreitti. Jos halusi varjostaa huomaamatta, tarvittiin kolmen auton yhteispeliä. Jacques oli liikkeellä yksi, joten oli pakko ottaa riskejä.

Boris oli hidastellut ja kiihdytellyt arvaamattomasti kehä ykkösellä. Jacques oli ohittanut ja ennakoinut matkan suunnan.

Harmaa Skoda Octavia ilmestyi peruutuspeiliin. Hyvästä tuurista ole haittaa, ajatteli Jacques.

Boris kääntyi Tuomarinkylän liittymästä ja suuntasi liikenneympyrästä kohti Torpparinmäkeä. Hän pysäköi kadulle ja otti takakontista 50 kilon multasäkin kantoon.

Jacques ajoi ohi ja pysäköi seuraavalle sivukadulle. Jalan varjostaminen oli helppoa, koska Boris puuskutti taakan alla eikä jaksanut olla valppaana.

Hiki valui noroina, kun kantojuhta hoiperteli omakotitalon portista sisään. Jacques odotti hetken ja kävi tarkistamassa postilaatikon. Nuivanen oli tuttu nimi.

Tapaamisia 5/6

Rakennekynnet nakuttivat pöydän pintaa, jonka päälle lepäsi Hermésin käsilaukku. Burberryn trenssi roikkui tuolin selkänojalla, Chanelin jakkupuku korosti kantajansa muotoja.

Pouilly Veivar tilasi puolikkaan bebé-leivoksen ja espresson. Jacques Pyrcyrin teki mieli rohkaisuryyppyä, mutta tilasi talon kahvin.

Ekbergin kahvilan tarjoilija hymyili, Jacquesia ei paljon hymyilyttänyt.

Oli sovittu, että lapsiprojekti Penny Wartiaisen kanssa ei saanut tulla julki, koska Pouilly ei halunnut olla petetty nainen. Vastineeksi Jacquelinen huoltajuudesta sovittaisiin sovussa.

Lupaus ei sitten ihan pitänyt, totesi Pouilly. Sillä oli seuraamuksia.

Jacques ei voinut omasta mielestään siinä tilanteessa jäädä toimettomaksi. Pouilly arveli, että kyllä joku muukin olisi ehtinyt laulajattaren avuksi esiintymislavalle.

Pouilly halusi hyvityksen sopimusrikkomuksesta.

Jacques saisi viettää kylpyläviikonlopun tyttärensä ja tämän äidin kanssa. Jos se ei onnistuisi, Jacquelinen tapaamiset olisivat hyvin hankalasti järjestettävissä.

Miten ihmeessä selitän tällaisen viikonlopun Pennylle? kysyi Jacques. Pouilly oli varma, että Jacques keksisi jonkinlaisen selityksen.

Tapaamisia 4/6

Glamour ei ollut ensimmäinen sana, joka tuli mieleen, kun seurasi suomalaisia seurapiiritapahtumia. Touhu muistutti enemmän koulun kevätjuhlia kuin Oscar-gaalaa, jonne kutsuvieraat mielikuvissaan matkasivat.

Magnus von Fyrckendorf oli ensimmäistä kertaa mukana kotimaisen elokuvan ensi-illassa. Hän olisi halunnut laittaa päälle smokin, mutta Sardina Feikkilehti ei ollut antanut.

Mustavalkoraidalliset pillifarkut, vaaleanpunainen poolo ja oranssi slipover eivät olleet Magnuksen oma valinta. Kokonaisuuden viimeisteli kolme kiloa Thomas Sabon koruja.

Punainen matto ohjasi kutsutut sisään ja kertoi medialla, kuka oli tärkeä. Ilman vieressä häärivää elokuvayhtiön PR-ihmistä toimittajat eivät olisi tunnistaneet kaikkia kutsuvieraita.

Magnus ja Sardina astuivat ulos limusiinista. Salamavalot saivat uuden, isomman vaihteen. Silikonipommi oli tuttu tyrkky, mutta liikemies ei ollut aikaisemmin näyttäytynyt julkkiskarkeloissa.

Punaisella matolla tapahtumat saivat suunnitellut käänteen. Sardina nappasi pillifarkkujen osittain peittämästä pakarasta kiinni ja suuteli Magnusta suulle.  Valokuvaajat eivät jääneet toimettomiksi.

Näytöksen jälkeen Magnus tiedusteli, oliko seuralainen nauttinut äskeisestä ihanuudesta. Sardina mietti, ettei kukaan täysjärkinen nainen halunnut haisunäädän karvoja huuliensa lähelle.

Tietenkin.

 

Tapaamisia 3/6

Jalankulkijat taittoivat matkaansa tietämättä, että paikalla oli aikanaan punottu köysiä. Ratakatu oli saanut nimensä paikalla sijainneen tehtaan köysiradasta.

Tiedustelualan ammattilaisia lukuun ottamatta kukaan ei tiennyt tarkalleen, mitä Ratakatu 12 katutasossa tehtiin.  Ikkunat oli päällystetty kalvoilla, joiden läpi näki ulos mutta ei sisään.

Valvontakamerat taltioivat liikkumiset, ja kasvojen tunnistusohjelma haki henkilötiedot automaattisesti viranomaisrekistereistä. Mikäli kulki usein ilman syytä Suojelupoliisin kulmilla, joutui erityistarkkailuun.

Jacques Pyrcyrin tehtäviin ei kuulunut rakennuksen turvallisuudesta huolehtiminen, mutta hänen työtilansa sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa. Samassa huoneessa työskenteli kaksi muuta analyytikkoa.

Työ oli älyllisesti mielenkiintoista: analyytikot yhdistelivät eri lähteistä kerättyä tietoa tilannekuvaksi, jonka perusteella johto valitsi toimintalinjat.

Jacques käytti mielellään päätään, mutta kaipasi silti enemmän toimintaa. Jos työnantaja ei sitä tarjonnut, niin tekemistä voisi keksiä itsekin. Illalla voisi seurata Boris Gigolovia omaksi ilokseen.

Tapailiko naapurin tiedustelumies vielä ex-ministeriä?

Tapaamisia 2/6

Kampin terminaali oli liikenteen solmukohta, joka vastaanotti ja lähetti kulkijat tiehensä. Siinä sivussa markkinatalous pullisteli muskeleitaan. Mainokset loivat tarpeita, joita kaupat ja kahvilat tyydyttivät.

Kaupallisesta maanittelusta huolimatta Eros Mannströmin ostovoima pysyi lompakossa.

Suoraan sanottuna vähän harmitti. Väitöskirja ja triathlonin SM-kulta olivat virstanpylväitä, mutta hienoin saavutus oli ollut naisen vieminen Jacques Pyrcyriltä.

Se ilo oli viety.

Ilman Sherlock Holmesin kykyjä pystyi päättelemään, kuka oli saattanut Penny Wartiaisen siunattuun tilaan, vaikka oli asunut Pouillyn kanssa.

Eros oli pitänyt Jacquesia puhdasoppisena opportunistina, mutta lavaepisodi viittasi siihen, että myös muut motiivit liikuttivat kilpakumppania.

Jacqueline auttoi Eroksen ajatuksista tähän hetkeen. Tyttö pyysi ottamaan paidan pois ja sillä tavalla hassusti hytkyttämään rintalihaksia.

Eros empi hetken, vaikka julkinen paljastelu ei ollut täysin vierasta. Ostoskeskus oli suhteellisen vilkas paikka, siitä huolimatta hän veti paidan pään yli.

Lapsen nauru tarttui, eikä Eros miettinyt, kuka oli saanut kenet ja missä järjestyksessä.

Silloin Pouilly Veivar palasi Stockmann Beautystä mukanaan kaksi kassia täynnä kosmetiikkaa. Hän käski laittaa paidan takaisin päälle ja käyttäytyä kuin aikuinen.

Tapaamisia 1/6

Gimme danger little stanger, vaati Iggy Pop & the Stooges sisällä. Ulkona Punavuori pukeutui punaisiin pipoihin, pillifarkkuihin ja Buddy Holly -tyylisiin silmälaseihin.

Hilkka Minervan kalenterissa oli toisella tavalla tilaa kuin ministerinä ollessa. Verkkaisessa rytmissä oli omat puolensa, mutta kiire sähköisti tekemisen ja sai sen tuntumaan tärkeältä.

Huipulla oli helppo olla, koska kaikki hakeutuivat ministerin seuraan. Suhteiden ylläpitäminen oli sitä, että valitsi itselleen hyödyllisimmät tapaamiset.

Myös kansanedustajaa pyydettiin moneen paikkaan, mutta useimmiten paikallisiin pikkutapahtumiin, joista saatava hyöty oli pieni. Hilkka sai tehdä tosissaan töitä, jotta pysyi äänestäjien mielessä.

Hilkalla ja Boris Gigolovilla oli vakiopäivä, milloin he tapasivat Merimiehenkadun asunnossa. Säännönmukaisuus altisti kiinnijäämiselle, mutta järjestelyiden kannalta se oli kätevintä.

Kohta selviäisi, oliko Boris ollut kiinnostunut ministeristä vai naisesta.

Punaviini oli avattu hyvissä ajoin hengittämään, juustot olivat lämpiämässä tarjottimella. Hilkka nosti kaksi Villeroy & Bochin punaviinilasia pöydälle.

Avain kävi ulko-oven lukossa. Hymy nousi Hilkan kasvoille.

Ainikki 4/4

Männyt kurottivat hiekkaharjusta kohti taivasta. Metsänvaltiaat pysyivät piilossa, sillä luontoa hallitsi ihminen.

Huitomisesta päätellen jahtikumppanit eivät olleet kuulleet hyttysmyrkystä. Hirvi lepäsi peräkärryssä, kaatajat käristivät makkaroitaan nuotiolla.

Metsästys on hieno harrastus, koska siinä saa liikkua luonnossa, selittivät jotkut. Ainikki Nuivanen nautti saaliin kaatamisesta, mikä kutitteli aivokuoren muinaisaikaisia kerroksia.

Ainikki otti puukon tupesta, pyyhkäisi veret maastohousuihin ja veisti itselleen makkaratikun. Huiluntuhti napsahti lupaavasti, kun Ainikki lävisti makkaran.

Metsästyksenjohtaja kyseli, oliko tyttö nähnyt noin isoa aikaisemmin. En tässä seurassa, muualla oli tullut vastaan prinssinakkia suurempaa, totesi Ainikki.

Vuorineuvos haki rohkaisua taskumatistaan. Ainikki tunnisti haavoitetun, kun näki sellaisen. Olisi ollut julmaa jättää otus kitumaan, joten se piti lopettaa.

– Jos naukkailisit vähemmän konjakkia passipaikalla, niin voisit osua elefanttia pienempään eläimeen, sanoi Ainikki.

Vuorineuvoksen naama punertui, nenä punotti entuudestaan. Metsästyksenjohtajalle tuli niin kiireellisiä asioita hoidettavaksi kotopuolessa, että osuus saalista jäi ottamatta mukaan.

Metsästäjien piti olla saalistajia, mutta suurin osa oli paossa pirttihirmua, mietti Ainikki. Koiranpentu pyöri laumanjohtajan jaloissa. Ainikki leikkasi palan makkaraa, puhalteli sopivaksi ja antoi Rommelille.

Ainikki 3/4

Lukkiutumattomat jarrut tärisivät, torvet soivat ja kuljettajat kävivät kuumina. Orimattilan kylänraitti oli herännyt eloon.

Ainikki Nuivasen mielestä ihmiskunta näytti parhaat puolensa liikenteessä. Sivistys oli vain verho, jonka takana pätivät viidakon lait.

Onneksi oli tullut mentyä autokouluun. Se oli niitä harvoja asioita, joita Ainikki oli tehnyt siksi, että muutkin tekivät niin.

Ajo-opettaja ei ollut penaalin terävin kynä, mutta reaktiokyky oli ollut kohdallaan.

Ainikki oli jättänyt jarruttamatta ja antanut Jami Trafilundin jarruttaa paniikissa kolarien välttämiseksi. Ensimmäisen ajotunnin jälkeen Jami oli marssinut työterveyshuoltoon ja vaatinut bentsodiatsepiini-reseptin.

Autokoulusta oli jäänyt hyviä muistoja, mutta se oli ollut vasta alkua. Ajokortti oli antanut liikkumisen vapauden ja avannut uuden maailman, jota hallitsivat alkukantaiset voimat.

Kello oli pitänyt vauhtia, huomasi Ainikki. Oli aika jättää kirkon, elintarvikekioskin ja rättikaupan muodostama taajama ja palata kyliltä kotiin.

Ainikki näki jotain tienpientareella ja pysähtyi tarkistamaan, mistä oli kyse. Ruohikossa makasi dobermannin pentu, joka oli ilmeisesti törmännyt autoon.

Koiran rintakehä kohoili hengityksen tahdissa. Ainikki nosti pennun etupenkille ja ajoi eläinlääkärien luokse välittämättä nopeusrajoituksista. Perillä hänellä oli yksi kysymys.

Selviääkö se?

Kyllä tästä vielä koira tulee.

Ainikki 2/4

Nuorten miesten luulot olivat suuret ja puheet sitäkin suuremmat. Naisseikkailuissa riitti kerrottavaa, vaikka kokemuksia oli kertynyt lähinnä pakeista.

Ainikki Nuivanen päätteli miesten kompuroineen pahasti evoluutiossa, mutta niiden mielikuvitus oli ylikehittynyt. Miehiä ei olisi enää olemassa, ellei suvunjatkamiseen tarvittaisi molempia sukupuolia.

Kotibileet olivat Ainikin mielestä tylsä instituutio: alkoholin voimin opeteltiin ihmissuhdetaitoja, joita tarvittiin myöhemmin parinmuodostuksessa.

Jotta käsitys vahvistuisi, Ainikki oli tullut luokkatoveri Moona Haukkalan järjestämiin bileisiin.

Bananaraman hempukat sätkivät 24 tuuman väritelevisiossa ja luulivat olevansa venuksia. Helmeilevä omenaviini viritteli koiraiden itsetuntoa ja haluja.

Ainikki vinkkasi yhden luokseen ja istutti viereensä sohvalle.

Aito orimattilalainen gigolo yritti suudella, mutta hampaat kolisivat yhteen. Oho, totesi herrasmies ja työnsi sen jälkeen kielensä melkein neidon kurkkuun asti.

Ainikkia otti päähän, että miehille piti kädestä pitäen opettaa, miten naisia pidellään. Hän kiitti seurasta ja kertoi lähtevänsä kotiin. Naissankari tiedusteli mahdollisuutta päästä saatille. Juu ei, totesi Ainikki.

Ainikki 1/4

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen, hoilasi juhlaväki liikuntasalissa. Epävireinen laulu otti ylioppilas Ainikki Nuivasen korviin.

Ainikki ei voinut sietää lahjattomuutta ja vielä vähemmän sitä, että joku ei tiedostanut sitä itse. Fiksuinta, mitä tyhmä saattoi tehdä, oli pitää suunsa kiinni.

Sormet korvissa helpottivat oloa. Olisi tehnyt mieli laittaa silmät kiinni, jottei olisi nähnyt kitoja, jotka aukenivat ja sulkeutuivat kuin ruokaa vaativan linnunpojan nokka.

Kun Suvivirsi oli pahoinpidelty, rehtori kiipesi puhujapönttöön. Se oli Ainikin mielestä somaa, koska näin saatiin kaksi pönttöä samaan kuvaan.

Rehtori kehui ylioppilaita parhaaksi vuosikerraksi miesmuistiin. Ainikki epäili rehtoria dementikoksi, koska arvosanat olivat Orimattilan yhteislyseon historian huonommat.  Takatukan ja permanentin määrä korreloi käänteisesti älyllisen suorituskyvyn kanssa niin kuin koulun priimus oli epäillyt.

Uusilla ylioppilailla oli edessään valoisa tulevaisuus, vakuutti rehtori. Ainikki ei ollut siitä yhtä varma, eikä ajatellut pitää sitä omana tietonaan. Akateemisen sivistyksen tavoittelu oli kai valkolakin suorittamisen tarkoitus, mutta se jäisi näille urpoille kaukaiseksi haaveeksi.

Rehtori kiitti yleisöä ja kertoi, että ylioppilaan puheen tulisi pitämään koulun ainoa kuuden laudaturin oppilas.  Ainikki nousi seisomaan ja suoristi kukkamekon helmat. Hiuksia ei tarvinnut korjata, koska ne olivat nutturalla valkolakin alla.

Sitoumuksia 6/6

Kookkaaksi kaveriksi Jalmari Kahle liikkui kevyesti nyrkkeilysäkin ympärillä. Suorat ja koukut lähtivät rennosti hyvästä asennosta ja putosivat raskaina maaliinsa.

Jacques Pyrcyr arveli, että lyöntitekniikkaa oli hiottu salilla kerran jos toisenkin.

Suojelupoliisin henkilökunnan kuntosali sijaitsi kellarikerroksessa. Jalmari oli kutsunut Jacquesin treenaamaan ja keskustelemaan tulevaisuudesta.

Voimaharjoitusosiossa kaksikko teki kolme kympin sarjaa maastavetoa. Sen jälkeen oli vuorossa kuntopiiri: 1 500 metriä soutulaitteessa, 50 etuheilautusta kahvakuulalla ja 25 etunojahyppyä aikaa vastaan.

Vastoin odotuksia Jalmari ei saanutkaan sydänkohtausta, vaikka jäi maahan puuskuttamaan.  Ei lainkaan huono suoritus, sanoi Jacques ja otti huikan juomapullosta. Jalmari ei kiistänyt arviota.

Sinä selvisit hyvin peitetehtävästä, totesi Jalmari hengityksen tasaannuttua. Hän kysyi, oliko mielessä käväissyt vakituisempi pesti Suojelupoliisin palveluksessa.

Sitoumuksia 5/6

Kesäaurinko oli tehnyt sen, mitä sillä oli tapana tehdä: houkutellut kaupunkilaiset puistoihin ja rannoille. Töölönlahden ympäri kulkeva jalankulku- ja pyörätie oli täynnä ulkoilijoita.

Pouilly Veivar oli ollut varma, että tiukat juoksutrikoot kääntävät päät. Niinhän ne olivat, mutta miesten päät eivät kääntyneet samaan tahtiin kuin naisten.

Eros Mannströmin rintalihakset jännittyivät rytmikkäästi juoksuaskeleiden tahdissa. Aurinkosäteet heijastuivat vartalosta, joka oli muokattu raudalla ja viimeistelty öljyllä.

Lyhtypylväät muodostivat turvallisuusriskin, koska vastaantulevat naiset kävelivät niitä päin.

Pouilly oli imarreltu, koska muut kuolasit hänen miehensä perään. Toisaalta itsetunto koki kolhun, koska hän oli tottunut olemaan huomion keskipisteenä.

Sitoumuksia 4/6

Kunnianhimoiset poliitikot haluavat jäädä historiankirjoihin. Hilkka Minerva mieli tulla muistetuksi suurena ulkopoliittisena ajattelijana, mutta nykytilanteen varjossa se oli turha toive.

Vonkaus-gate oli paisunut siinä määrin, ettei toimittajien asialistalle mahtunut muita kysymyksiä, mikä haittasi hallituksen työskentelyä.

Pääministeri oli ilmoittanut, että oli aika astua syrjään. Rivikansanedustaja Minerva sai luvan pysyä poissa julkisuudessa.

Äänestäjät saisivat seuraavissa vaaleissa arvioida uskottavuuden. Tunnetusti äänestäjien muisti oli lyhyt, joten ura oli mahdollista pelastaa.

Hilkka hoiti ulkoministerin virkahuoneessa viimeisen tehtävänsä: allekirjoitti eroilmoituksen.

Ministerin posti oli ollut unelmatyö, mutta nyt se oli ohi. Huomisesta lähtien ei ollut asiaa sisäpiiriin, jota informoitiin kaikesta tärkeästä, mitä tapahtui suomalaisessa yhteiskunnassa.

Minä palaan huipulle, päätti Hilkka. Sitä odotellessa voisi huolehtia, että eräs kauneuskilpailija saisi keskittyä varastonmiehen tehtäviinsä ja unohtaa haaveet mallinurasta.

Sitoumuksia 3/6

Mitä tapahtui? kysyi lääkäri. Penny Wartiainen kertoi.

Salli Alatie kirjoitti kaiken ylös tietokoneelle.  Kun asiat dokumentoi huolellisesti, niihin oli helppo palata myöhemmin. Sallin mielestä lääketiedettä ei sopinut harjoittaa muistinvaraisesti.

Kertomuksen ja tutkimuksen perusteella tapaus vaikutti selvältä: tekemiseen tottunut esikoistaan tai tässä tapauksessa esikoisiaan odottava ei osannut hiljentää tahtiaan.

Salli selitti, että kaksosraskaus on äidille fyysisesti raskaampaa kuin yhden odottaminen. Äitiyslomalle jäätiin aikaisemmin, ja monikkolapset syntyivät usein ennen laskettua aikaa.

Keho toimii yliteholla monikkoraskauden aikana, kertoi Salli. Migreenikohtaus oli viesti, että piti ottaa rauhallisemmin. Mikäli vauhti ei hiljenisi, se vaarantaisi äidin ja lasten hyvinvoinnin.

Penny oli tottunut tekemään uraansa koskevat päätökset. Nyt tuntui siltä, että oli ulkopuolisten voimien vietävänä.

Sitoumuksia 2/6

Punainen kauluspaita, keltainen neuleliivi ja vihreät chino-housut. Magnus von Fyrckendorf muistutti erehdyttävästi liikennevalopylvästä.

Feren miestenvaateliikkeen henkilökunta yritti hienovaraista interventiota, mutta makutuomari Sardina Feikkilehti oli horjumaton. Myyjän ei auttanut muu kuin kohotella kulmiaan.

Kun Magnus kaivoi kassalla esiin American Expressin Black Cardin, Sardina ei voinut olla huokaamatta. Se oli kauneinta, mitä hän oli koskaan nähnyt. Korttia ei voinut erikseen hakea, vaan se luovutettiin valikoiduille.

Ulkona Bulevardilla Magnus varovaisesti kummasteli asukokonaisuutta.

Sardina valisti, että tärkeintä oli erottua joukosta. Siinä hyvä maku vain haittasi. Tärkeintä oli se, miten asua kantoi. Jos oli riittävän itsevarma, muut kyllä seurasivat perässä.

Sama lainalaisuus päti myös haisunäätäviiksiin, selitti Sardina. Niistä oli mahdollista luoda trendituote, kunhan Magnuksen itsetunto ja julkisuuskuva saataisiin kuntoon.

Sardina kysyi, oliko Magnus valmis sitoutumaan projektiin.

Sitoumuksia 1/6

Dobermanni murisi hampaat paljaana ennen kuin tunnisti tulijan. Göbbels juoksi Boris Gigolovin luokse ja olisi heiluttanut häntäänsä, ellei se olisi typistetty.

Boris otti toisella kädellä kiinni kaulapannasta ja toisella rapsutti Göbin kaulaa. Naapurit pelkäsivät koiraa, mutta Boris tiesi, että emäntää kannatti pelätä enemmän.

Jätitkö auton riittävän kauaksi? Seurasiko kukaan? kysyi Ainikki Nuivanen.

Boris tunsi itsensä pikkupojaksi vakuuttaessaan, että auto oli turvallisen matkan päässä ja varjostajat oli karistettu kannoilta.

Ainikki antoi kääntyväteräisen oksasahan käteen ja käski leikkaamaan omenapuiden oksat. Sen jälkeen voisi hakea vajasta maalia ja pensselin ja maalata aidan. Myös vesikourut pitäisi puhdistaa roskista.

Terassin lepotuoli houkutteli Ainikin luokseen. Tarjoiluvaunussa oli kannullinen sangriaa ja naistenlehtiä. Göbi laski päänsä emännän jalkojen päälle.

Boris tiesi, että edessä oli pitkä ja raskas ilta.

Putoamisia 6/6

Suomalaisella miesartistilla on kova työmoraali. Se hoitaa keikkansa, vaikka olisi kuinka kännissä. Yleisöä humala ei haittaa, sillä viinaan menevillä laulajilla on oma paikkansa suomalaissydämissä.

Monissa muissa ammateissa ei tultu humalassa töihin, mietti Penny Wartiainen. Hän ei jättänyt keikkoja väliin, mutta jätti juomisen yleisölle, joka osasi jo uuden levyn sanat ulkoa.

Penny oli päättänyt tehdä töitä raskauden loppuun saakka.

Ennen keikkaa oli tuntunut pientä päänsärkyä, mutta Penny ei ollut ajatellut sitä sen enempää. Lavalla olo ei ollut siitä kohentunut – päinvastoin.

Spottivalojen joukossa alkoi liikkua kirkkaita tähtiä, ja sen jälkeen päänsärky ei ollut ihmisen kestettävissä.

Penny tarttui mikrofonitelineeseen ennen kaatumistaan. Soitto loppui, yleisö hiljeni.

Lavan takana konserttia seurannut Jacques oli kahdella loikalla Pennyn luona. Hän nosti naisen käsivarsilleen ja kantoi pois.

Sen jälkeen ei ollut epäselvyyttä lasten isästä.